Kuvaaminen

Julkisella paikalla saa yleensä aina kuvata – myös henkilöitä, ellei tilan haltija ole kieltänyt kuvaamista.

Julkisia paikkoja ovat paikat, joihin on vapaa pääsy, esimerkiksi kadut, puistot, koulut, kauppakeskukset, kirjastot, liikennevälineet ja virastojen aulat. Yksityisissä tiloissa, esimerkiksi jonkun kotona, ei saa kuvata ilman paikan omistajan lupaa. Myöskään kaikissa julkisissa paikoissa ei aina ole sallittua kuvata, esimerkiksi sairaalassa potilaita tai virastossa työntekijöitä huoneissaan. Tilanhaltija on myös saattanut kieltää kuvaamisen tilassaan, esimerkiksi taidemuseossa. Kuvauskielto ei kuitenkaan perustu tekijänoikeuslakiin.

Julkisella paikalla saa rakennuksia kuvata vapaasti. Rakennuskin voi olla tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Tekijänoikeussuojaa nauttivan rakennuksen saa kuvata vapaasti, mutta rakennuksen kuvan käyttämistä kaupallisesti, esimerkiksi mainoksessa, rajoittavat markkinointia koskevat säännöt. Siten rakennuksen kuvien käyttö kaupallisesti edellyttää rakennuksen omistajan lupaa.

tekijänoikeuslaki 25 a § 4 momentti

Julkisella paikalla pysyvästi sijaitsevan taideteoksen (patsaan, maalauksen jne.) saa kuvata vapaasti. Jos taideteos on kuvan pääaiheena, ei kuvaa saa käyttää ansiotarkoituksessa, esimerkiksi myydä kuvia postikortteina. Kuvan saa ottaa ja julkaista sanoma- tai aikakauslehdessä, jos se liittyy tekstiin.

tekijänoikeuslaki 25 a § 3 momentti

Taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos taideteoksella on valokuvassa, elokuvassa tai tv-ohjelmassa toissijainen merkitys. Esimerkiksi henkilöä kuvattaessa taustalla voi näkyä seinällä oleva taulu tai taustalla oleva patsas.

tekijänoikeuslaki 25 § 2 momentti

Henkilön oikeus omaan kuvaan

Valokuvassa esiintyvälle henkilölle ei synny tekijänoikeutta kuvaan. Hänellä ei ole tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta määrätä valokuvan kappaleen valmistamisesta tai yleisölle välittämisestä. Nämä oikeudet kuuluvat valokuvaajalle.

Valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on oikeus antaa lupa muotokuvan julkaisemiseen lehdessä tai elämänkerrallisessa kirjoituksessa, ellei valokuvaaja ole tätä erikseen kieltänyt.

tekijänoikeuslaki 40 c §

Kuvien julkaiseminen

Kuvaaminen ei ole sama asia kuin kuvan julkaiseminen. Kuvan julkaiseminen ei saa loukata henkilön kunniaa tai yksityisyyttä. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi. Henkilötietoja ei saa esimerkiksi julkaista netissä ilman henkilön lupaa.

Mikäli valokuvassa on tunnistettavissa henkilöitä, hyvä perussääntö on pyytää kuvaus- ja julkaisulupa. Alaikäisten lasten kohdalla tarvitaan julkaisemiseen lupa myös huoltajilta.

Henkilön kuvan käyttäminen markkinoinnissa ja mainonnassa ei ole sallittua ilman kuvassa olevan henkilön lupaa. Mikäli henkilön kuvaa käytetään mainonnassa ilman hänen suostumustaan, on kuvattu oikeutettu korvaukseen kuvan käytöstä.

Jokaisen yksityiselämä ja kunnia on laissa suojattu. Jos julkaisee luvattomasti henkilön yksityiselämästä kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä kuvassa olevalle henkilölle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia kärsimyksestä ja muusta vahingosta sekä vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Rikos edellyttää kuitenkin aina tahallisuutta.

Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä levittäessä toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä tai halveksuntaa. Kunnianloukkaus voi olla törkeä, jos loukkaava tai halventava tieto tai vihjaus levitetään joukkotiedotusvälineessä, kuten lehdessä tai televisiossa, tai muutoin saatetaan lukuisten henkilöiden tietoon, esimerkiksi levittämällä verkossa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Törkeästä kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

rikoslaki 24 luku 8 §, 9 § ja 10 §