Johtava kirjastopedagogi Marjukka Peltonen on seurannut lasten ja nuorten lukutottumuksia työssään Espoon kaupungin kirjastossa jo vuosien ajan. Lasten ja nuorten lukumotivaatio sekä tottumus pitkien tekstien lukemiseen heikkenevät.
”Näen, että lukeminen polarisoituu. Kuten ennenkin, löytyy niitä, jotka lukevat paljon ja niitä, joiden lukutaito ei meinaa riittää kokonaisiin kirjoihin. Erot vahvojen ja tukea tarvitsevien välillä tuntuvat kasvavan ja välimaaston lukijoita on vähemmän kuin ennen”, Peltonen kertoo.
Peltonen tekee paljon yhteistyötä opettajien ja koululuokkien kanssa. Hän on huomannut, että korona-aika on lisännyt eroja lukemisessa vielä entisestään. Peltonen iloitsee, että monessa perheessä on innostuttu uusista ääni- ja e-kirjapalveluista.
”Tänä syksynä kohtaamistani luokista löytyi monta lasta, jotka kertoivat lukemistaan ja kuuntelemistaan ihan uusista kirjoista. Samoista luokista löytyi myös lapsia, joille kirja, jossa ei ole kuvitusta, oli liian vaativa, vaikka tarina olisikin kirjavinkkauksen perusteella kiinnostanut”, kertoo Peltonen.
Lukuklaani–tutkimuksen mukaan yhteisöllinen lukeminen ja luetusta keskusteleminen lukupiireissä innostavat lapsia ja nuoria lukemaan ja kasvattavat lukuintoa.
Peltonen on ollut mukana kehittämässä lukupiirimenetelmää. Lukupiirimenetelmä tuli tutuksi Kopioston ja Suomen kulttuurirahaston yhteisessä Lukuklaani-hankkeessa. Lukupiirimallissa oppilaat muodostavat 3−5 hengen lukupiirejä, jonka jäsenet lukevat saman yhdessä valitsemansa kirjan. Lukupiiritapaamisissa he kertovat ajatuksiaan ja jakavat lukukokemuksiaan toisilleen. Lukupiiri-käsikirjoista löytyy erilaisia tehtäviä lukupiireissä tehtäväksi.
Peltonen nostaa esille monia lukupiirityöskentelyn etuja. ”Lukupiiri yhteisöllistää lukemista ja innostaa myös niitä oppilaita lukemaan, joille lukeminen ei yleensä maistu tai joille pitkien tekstien lukeminen yksin on haastavaa. Luetusta keskusteleminen syventää lukukokemusta ja myös auttaa luetun ymmärtämisen taitojen harjoittelussa. Lapset pitävät lukupiireistä ja kertovat, että keskustelut auttavat ymmärtämään luettua ja löytämään uusia näkökulmia ja selityksiä juonien käänteille ja kirjojen hahmojen ratkaisuille.”
Lasten ja nuorten lukuintoa voi kehittää myös monilla muillakin innostavilla tavoilla, kuten hyödyntämällä lukudiplomia, lukuhaasteita tai tekemällä luetusta kirjasta kirjatrailereita. Peltonen ylläpitää yhdessä espoolaisten opettajien ja kirjastolaisten kanssa Kunnari-lukudiplomia. He rakentavat myös vuosittain suositun Helmet-lukuhaasteen pikkusiskon, lapsille ja nuorille suunnatun Pieni Helmet -lukuhaasteen.
”Koulupäivään rakennettu lukuaika ja tila innostua lukemisesta ovat valtavan tärkeitä. Tarinoista lapset kyllä innostuvat, kunhan niitä saa tarjolle sopivan kokoisina, makuisina ja mieluiten jatkuvalla syötöllä”, vinkkaa Peltonen. ”Jos on vaikea löytää innostavaa kirjaa, voi apua kysyä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston lukuvalmentajilta. Kirjasammon Sivupiiristä löytyy myös hyviä kirjavinkkejä, -trailereita ja erilaisia listoja.”
Kirjatrailerissa lukija pääsee työstämään omaa lukukokemustaan. Tiivis ja kiehtova visuaalinen tapa esittää tarinaa on lähellä nuorten maailmaa.
”Kuvat ja musiikki ovat mahtavia tarinankertojia sanojen lisäksi. Kirjatrailerityöskentely rohkaisee nuoria kertomaan muita omia tarinoita ja tunnelmia. Läheskään kaikki nuoret eivät ole digitaalisissa ympäristöissään suvereeneja ja rohkeita osallistujia”, painottaa Peltonen. Kirjatraileriin löydät Marjukka Peltosen laatimat ohjeet Kopiraittilasta.
”Lukujumiin puolestaan voi auttaa selkokirjan lukeminen – selkokirja on kevyt tapa saada hyvä kokemus kannesta kanteen itse luetusta kirjasta”, vinkkaa Peltonen.
Jos lukeminen on hankalaa esimerkiksi luki- tai keskittymishäiriön takia, kannattaa kysyä omasta kirjastosta apua Celia-palvelun käyttöönottoon.
Peltonen muistuttaa, että tarinoiden lukemisen rinnalla kannattaa muistaa tietokirjallisuus.
”Verkosta löytyvien tiedon silppujen rinnalla hyvin rakennetun tietoteoksen lukeminen on melkoinen elämys”, kertoo Peltonen. ”Kun itse luen kirjavinkkauksia varten uusia tietokirjoja, löydän aina jotain uutta ja kiehtovaa. Mainioita kirjakeskusteluita syntyi, kun lukiolaisten lukupiireihin valittiin samaa aihepiiriä käsittelevät tieto- ja kaunokirjaparit.”
”Lukemaan innostuvat lapset tarvitsevat kirjoista innostuvia, lukevia aikuisia. Uusiin lasten- ja nuortenkirjoihin kannattaa tarttua aikuistenkin, niistä löytyy ihan helmiä”, vinkkaa Peltonen.
Kysyttäessä Peltosen lempikirjaa hän ei malta nimetä vain yhtä kirjaa vaan luettelee liudan lähiaikojen kirjaelämyksiä: Tuutikki Tolosen Agnes ja unien avain, Jenny Jägerfeltin Comedy Queen, Sarah Crossanin Kuunnousu, Magdalena Hain Neiti Kymenen ihmeellinen talo ja aikuisten hyllystä Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät ja Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa.
Lukupiiri-käsikirjat ala- ja yläkouluille löydät täältä: https://lukemo.fi/lukuintoa/lukuklaani/
Kirjatrailerin ohjeen löydät täältä: https://kopiraittila.fi/opettajalle/tyopajaohjeet/kirjatraileripaja/
Kunnari-Lukudiplomin löydät täältä: https://kunnarilukudiplomi.fi/
Lukuvalmentaja Junior löytyy täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Lukuvalmentaja_Junior(189587)
Kirjasammon Sivupiiri löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Sivupiiristä löytyy Päivi Heikkilä-Halttusen juttu nuorten selkokirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-uudet-nuorten-selkokirjat-auttavat-lukujumissa
Takaisin
Hietaniemenkatu 2
00100 Helsinki
Kysy lisää tai anna palautetta:
neuvonta [at] kopiosto.fi
