Sanomalehtien liitto on käynnistänyt kouluille suunnatun Päivänä journalistina -tempauksen. Millaista olisi olla päivä journalistina? Tempaa luokkasi mukaan ja viettäkää päivä journalistina.
Tammikuussa avautunut Päiväni journalistina -sivusto on kaikkien Suomen koulujen käyttöön tarkoitettu mediakasvatuksen työkalu, jossa voidaan julkaista lasten ja nuorten tekemiä uutisia ja muita juttuja heille tärkeistä aiheista. Sivusto on opettajien ja oppilaiden käytössä vuoden loppuun saakka.
”Päiväni journalistina -tempauksessa haastamme lapsia ja nuoria ryhtymään toimittajiksi yhden päivän ajaksi ja tekemään juttuja oman paikkakuntansa asioista. Olemme tuottaneet koulujen käyttöön helppokäyttöisen sivuston, jolla jutut julkaistaan. Tempaukseen osallistuu myös monia jäsenlehtiämme, jotka voivat julkaista lasten ja nuorten tekemiä sisältöjä omissa kanavissaan”, kertoo mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta. Romppainen on itse taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä toimittaja ja on työskennellyt useissa sanomalehdissä.
”Päiväni journalistina -työkalu sopii monenlaiseen tekemiseen, ja tempaukseen voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Jos aikaa on vähän, luokassa voi tehdä nopean yksittäisen tehtävän – vaikkapa ottaa kuvat itselle tärkeästä luontokohteesta tai tehdä pikagallupin. Voi myös tehdä laajemman projektin ja viettää koko päivän toimittajana juttua tehden – tämähän sopii hyvin Sanomalehtiviikolle”, vinkkaa Romppainen.
Sanomalehtiviikkoa vietetään vuosittain tammi–helmikuun vaihteessa. Tänä vuonna Sanomalehtiviikko on 3.−7.2.2020. Tämän vuoden teemana on ilmastomuutos. Sanomalehtien Liitto julkaisee silloin uuden Pallo hallussa -oppimateriaalin, joka antaa työkaluja ilmastouutisoinnin tarkasteluun. Oppilaiden kanssa voidaan myös tehdä Sanomalehtiviikolla esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöuutisia Päiväni journalistina -sivustolle.
”Kannustamme lapsia ja nuoria nostamaan rohkeasti esiin heille tärkeitä asioita ja tarttumaan aiheisiin, jotka kiinnostavat heitä ja joihin he tuntevat paloa. Juttua tehdessä on hyvä pitää mielessä jutun lukija eikä yrittää mahduttaa siihen kaikkea vaan rajata näkökulma tarkasti”, vinkkaa Romppainen. ”On tärkeää kirjoittaa omalla äänellä. Tietoa etsiessä ei kannata nojata pelkästään esimerkiksi Wikipediaan vaan etsiä tietoa monenlaisista lähteistä ja tehdä myös haastatteluja. Kannattaa pyytää rohkeasti haastateltavaksi esimerkiksi oman paikkakunnan päättäjiä.”
Uutisjuttujen kirjoittamisessa on hyvä huomioida myös tekijänoikeudet. Kopioston tuottamasta verkkopalvelusta Kopiraittilasta löytyy työkaluja ja vinkkejä tekijänoikeustaitojen harjoitteluun sekä oiva muistilista lehtijutun kirjoittamiseen.
”Päiväni journalistina -sivuston säännöissä tuomme esiin sitä, että sivustolla julkaistut sisällöt eivät saa loukata tekijänoikeuksia. Toimintamme fokuksessa on vastuullinen journalismi ja tuomme esiin eettisen julkaisemisen pelisääntöjä. Tekijänoikeuksien kunnioittaminen on tässä luonnollisesti yksi olennainen asia”, korostaa Romppainen. ”Kopiraittilasta löytyy erinomaisia eväitä tekijänoikeustaitojen harjoitteluun. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää niitä, kun tehdään omia juttuprojekteja luokassa.”
Sanomalehtien Liitto julkaisee vuosittain monenlaista materiaalia ja työkaluja mediakasvatukseen. Myös näitä aikaisemmin julkaistuja materiaaleja kannattaa hyödyntää. Jutuntekijän opas auttaa jutun tekemisen eri vaiheissa ideoinnista tiedonhakuun ja faktantarkistukseen. Vikkilän Sanomat -lautapelin avulla nuoremmat voivat harjoitella toimittajan työtä. Osallistumisen ja vaikuttamisen harjoitteluun voi myös hyödyntää viime vuonna ilmestynyttä 10 tapaa vaikuttaa median välityksellä -opasta sekä www.sanojesitakana.fi -sivuston pelejä.
”Kannattaa myös tilata oppituntivinkit! Pari kertaa kuukaudessa ilmestyvien vinkkien avulla voi ottaa kätevästi uutiset osaksi opetusta”, vinkkaa Romppainen lopuksi.
Sanomalehtien Liiton mediakasvatustoimintaa rahoitetaan Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla.